Montako?
Maanantaipäivä on kulunut varsin rauhallisissa merkeissä. Ryhmissä ollaan tarkistettu firmalta lainassa olleita kamppeita ja täytelty häväreitä (also know as häviämisilmoitus) mikäli kunkin taistelijan kohalla on siihen tarvetta.
Sosiaalikuraattori ja sotilaspastori kävivät pitämässä oppitunnit missä summattiin mennyttä ja käännettiin katsetta tulevaan – mitä armeija otti ja antoi sekä mitä tehdä armeijan jälkeen, jotta siviilielämä saadaan pyörimään.
Tunneilta jäi mieleen erään nohevan mortin aivopieru keskusteltaessa mitä armeija antoi ja vei, “Intti vei vaimon ja antoi päivärahat”.
Vapaa-ajan oon viettänyt läppärin kanssa VMTK-tuvassa tehden omia töitä. Mielestäni tämä on varsin kelpo tapa käyttää luppoaika tehokkaasti hyväksi.
Sepä siitä, alla hieman tunnelmaa maanantailta.
Kävelymatka huolto- ja kuljetuskomppaniasta kohti sotilaskotia Sodankylän jääkäriprikaatissa – viimeistä kertaa
Siviilikamppeet kulkevat kätevästi rinkassa
Maanantaiaamu kello 01:24 – Alikersantti Airio täyttää viimeistä kertaa lomakyytilistaa
Rynnäkkökivääri numero 294927 purettuna asepuhdistushuoneen pöydälle putsattavaksi – tunnin jälkeen lähes 40-vuotias morsian kiilsi kuin illanviettoon lähtevä nuori
Rajajääkärit Laituri, Valta ja Söderström hellivät vaimojaan
Rajajääkärillä on jäänyt koneremppa vaiheeseen – uni voitti
